Jalkapallon Mestarien liigan muutokset

Miljardin euron joukkueet, maailman parhaat pelaajat ja ikoninen tunnuskappale… tätä kaikkea on jalkapallon Mestarien liiga. Tällä kaudella Mestarien liiga palaa stadioneille ja kotisohville suurempana kuin koskaan. Mikä kaikki on muuttunut viime kaudesta? Artikkelimme lukemalla saat selville uuden Mestarien liigan formaatin, syyt muutokseen sekä vaikutukset vedonlyöntiin.

Miltä vanha Mestarien liigan formaatti näytti?

Vinicius Jr. ratkaisi Wembleyn maalillaan kauden 2023–24 Mestarien liigan voiton Real Madridille. Samalla päättyi kyseisen formaatin aikakausi turnauksen historiassa.

Formaatti koostui kahdeksasta lohkosta, joista jokaisessa pelasi neljä joukkuetta. Joukkueet kohtasivat lohkovastustajansa kahdesti: kerran kotona ja kerran vieraissa. Tämän jälkeen lohkovoittajat ja lohkokakkoset arvottiin vastakkain neljännesvälieriin.

Neljännesvälieriä seurasivat puolivälierät ja välierät, jotka kaikki pelattiin kaksiosaisina otteluina. Kausi huipentui jo vanhassa formaatissa yksiosaiseen loppuotteluun, joka pelattiin yleensä puolueettomalla kentällä. Poikkeuksen tähän muodosti vuoden 2012 finaali Bayern München vs. Chelsea, joka pelattiin Bayernin kotikentällä Allianz Arenalla.

Millainen on Mestarien liigan uusi formaatti?

Ensimmäinen silmiinpistävä muutos turnauksessa on kasvanut joukkueiden määrä. Uudessa Mestarien liigan formaatissa on 36 joukkuetta aiemman 32:n sijaan. Toinen muutos on siirtymä liigatyyppisempään pelaamiseen niin kutsutun sveitsiläisen systeemin myötä.

Aiemmasta lohkovaiheesta poiketen joukkueet pelaavat kahdeksan ottelua turnauksen uudessa liigavaiheessa. Kaikki 36 joukkuetta sijoittuvat siis samaan jättimäiseen sarjataulukkoon. Vastaan ei kuitenkaan asetu vanhan systeemin mukaan kolme joukkuetta kahdesti eikä 35 joukkuetta kertaalleen. Sen sijaan jokainen joukkue kohtaa kahdeksan vastustajaa, joista neljä kotona ja neljä vieraissa.

Vastustajien määrittämiseksi seurat jaetaan ensin neljään koriin UEFA-rankingin perusteella. Ykköskorissa ovat vahvimmat seurat, neloskorissa alustavasti heikoimmat seurat. Joka vuosi hallitseva mestari, tässä tapauksessa Real Madrid, sijoitetaan automaattisesti ykköskoriin. Korien määrittämisen jälkeen jokaiselle joukkueelle arvotaan kaksi vastustajaa jokaisesta korista: yksi vastustaja kotona ja yksi vieraissa kohdattavaksi. Liigavaihe päättyy, kun kaikki joukkueet ovat pelanneet kahdeksan otteluaan.

Sarjataulukon sijoilla 1–8 olevat joukkueet jatkavat suoraan neljännesvälieriin.
Sijoille 25–36 päätyneiden joukkueiden kausi eurofutiksessa päättyy kokonaan.
Sijoilla 9–24 olevat joukkueet käynnistävät pudotuspelikierroksen, jolla määritetään neljännesvälierien puuttuvat kahdeksan joukkuetta.

Sarjataulukon sijoitukset määrittävät pudotuspelikierroksen parit. Toisin sanoen 9. sijan joukkue kohtaa 24. sijan joukkueen, 10. sijan joukkue 23. sijan joukkueen, 11. sijan joukkue 22. sijan joukkueen ja niin edelleen.

Ensimmäisen vaiheen pudotuspeliottelut pelataan kaksiosaisina koti- ja vieraspeleinä. Kaavio määritellään sen jälkeen, kun kaikki 16 neljännesvälieräjoukkuetta ovat selvillä. Kuten vanhassa mallissa, myös uudessa formaatissa neljännesvälierät, puolivälierät ja välierät ovat kaksiosaisia ja finaali on yksittäinen ottelu.

Pudotuspelikaavion muodostumiseen vaikuttaa joukkueiden sijoitus sarjataulukossa. Toisin sanoen peräkkäisillä sijoilla olevat joukkueet kuten 1. ja 2. päätyvät eri puolille kaaviota.

Miksi Mestarien liiga muutti rakennettaan?

Aina turnauksen laajentuessa järjestäjien suusta kuullaan samansuuntaisia virallisia perusteluja. Milloin kyse on “pelin kasvattamisesta”, milloin taas “urheilullisista syistä”. Kuningaslajia pyritään jatkuvasti levittämään yhä suuremman yleisön päivittäiseen arkeen.

Kyse ei kuitenkaan ole vain jalkapallosta. Monien muidenkin lajien sarjat kuten NFL ja NBA lisäävät koko ajan enemmän ja enemmän pelejä ohjelmaansa.

Epävirallisena vaikuttimena tässä kaikessa on tietysti raha. Uusi Mestarien liigan formaatti tarkoittaa 64 peliä lisää, mikä puolestaan mahdollistaa suuremmat TV- ja mainostulot.

Kasvu 32 joukkueesta 36:een tuo myös ylimääräisen Mestarien liiga -paikan kahdelle maalle edellisen kauden europelien perusteella. Kaudella 2024–25 ylimääräisten paikkojen saajina ovat Saksan Bundesliiga ja Italian Serie A.

Miten uusi Mestarien liigan formaatti vaikuttaa vedonlyöntiin?

Vedonlyönnin suhteen suurin muutos on kasvava ottelumäärä. Aiemman 125 ottelun sijaan tästä eteenpäin on 189 ottelussa mahdollista lyödä vetoa Mestarien liigasta. Suurempi määrä joukkueita voi tuoda lisää mahdollisuuksia esimerkiksi tasoitusvetojen lyömiseen, yhdistelmävetojen luomiseen tai livevedonlyöntiin.

Uudesta formaatista voi olla montaa mieltä, mutta ainakin arki-iltoihin tulee lisää jännitystä. Samalla muutoksesta herää muutamia kiinnostavia kysymyksiä niin futisfanin kuin vedonlyöjän näkökulmasta.

Tarkoittaako uusi formaatti heikompia todennäköisyyksiä altavastaajille? Miten kasvava rasitus vaikuttaa pelaajien terveenä pysymiseen ja pelien laatuun? Entä miten kireämpi ottelutahti vaikuttaa kansallisiin sarjoihin kuten La Ligaan ja toisaalta kansainvälisiin turnauksiin kuten MM-kisoihin? Aika näyttää, mitä kaikkia muutoksia uusi formaatti tuo mukanaan.

Miten Eurooppa-liiga ja Konferenssiliiga muuttuvat?

Myös UEFAn alemmat seuraturnaukset eli Eurooppa-liiga ja Konferenssiliiga siirtyvät 36 joukkueen sveitsiläiseen systeemiin. Mestarien liigassa ja Eurooppa-liigassa joukkueet pelaavat liigavaiheessa kahdeksan ottelua kahdeksaa eri vastustajaa vastaan. Sen sijaan Konferenssiliigassa joukkueet pelaavat kuusi ottelua kuutta eri vastustajaa vastaan turnauksen liigavaiheessa.

Eri turnausten välillä ei enää nähdä liikehdintää kesken kauden. Mestarien liigasta ei siis voi enää tippua Eurooppa-liigan pudotuspelivaiheeseen eikä Eurooppa-liigasta Konferenssiliigan pudotuspelivaiheeseen. Muutos selkeyttää varsinkin mestaruusvetoja ja muita turnausvetoja, joissa ei enää tarvitse huomioida uusina mukaan tulevien joukkueiden vaikutusta todennäköisyyksiin.