Sukellus järjestelmävetojen syvyyksiin

Oletko joskus ihmetellyt, miten järjestelmävedot eroavat single- ja yhdistelmävedoista? Jos vastasit myöntävästi, tämä artikkeli kannattaa lukaista läpi. Selvitämme järjestelmävetojen määritelmän konkreettisten esimerkkien kautta ja lopuksi tutkimme järjestelmävetojen etuja ja haittoja. Tervetuloa mukaan!

Mitä järjestelmävedot ovat?

Järjestelmävedot koostuvat useista yhdistelmävedoista. Järjestelmävetokupongille valitaan yleensä 3-10 eri vetokohdetta, joskin kohteita voi halutessaan valita enemmänkin. Järjestelmävedot ovat samantyyppisiä kuin yhdistelmävedot mutta yhdellä merkittävällä erolla.

Järjestelmävedoissa ei tarvitse osua kaikkiin kohteisiin voittaakseen jotain vedollaan. Tyypillisessä järjestelmävedossa voitto tulee jo parilla osumalla, mutta kaikki riippuu järjestelmän tyypistä. Palaamme aiheeseen myöhemmin esimerkeillä.

Järjestelmästä voi tehdä juuri niin suuren kuin itse haluaa. Joillakin kansainvälisesti suosituilla järjestelmävedoilla on jopa omat nimensä:

Trixie - kolme kohdetta ja neljä erillistä vetoa
Yankee - neljä kohdetta ja 11 erillistä vetoa
Lucky 15 - neljä kohdetta ja 15 erillistä vetoa.

Tarjolla on vielä suurempiakin järjestelmävetoja kuten 57 vedon Heinz-järjestelmä. Suuret järjestelmät ovat kuitenkin useimmille vedonlyöjille lähinnä kuriositeetteja, mikä johtuu järjestelmävetojen rakenteesta. Siihen pureudumme seuraavassa kappaleessa.

Kuinka järjestelmävedot rakennetaan?

Otetaan esimerkiksi järjestelmäveto, jossa on neljä kohdetta. Kohteista pelataan vähintään yksi tupla, yksi tripla ja vielä ainoa mahdollinen neljän kohteen yhdistelmäveto. Vedon osat määritellään seuraavasti:

Tupla - eri tapahtumista valitaan kaksi kohdetta. Molempien kohteiden on osuttava, jotta veto voittaisi. Neljän kohteen järjestelmään voidaan sisällyttää enintään kuusi tuplaa.
Tripla - eri tapahtumista valitaan kolme kohdetta. Kaikkien kolmen kohteen on osuttava, jotta veto voittaisi. Neljän kohteen järjestelmään voidaan sisällyttää enintään neljä triplaa.
Neljän kohteen yhdistelmäveto - eri tapahtumista valitaan neljä kohdetta. Kaikkien neljän kohteen on osuttava, jotta veto voittaisi.

Tässä järjestelmässä ei ole singlevetoja, joten yhden kohteen osuma ei vielä riitä voittoon. Sen sijaan kahden kohteen osumalla tulee jo voitto, kunhan kyseinen tupla on otettu mukaan järjestelmävetoon. Wildzin vedonlyönnissä kaikki yhdistelmät otetaan automaattisesti mukaan sillä hetkellä, kun valitset panoksesi järjestelmävedon tietylle osalle, esimerkiksi tuplille.

Useamman kohteen osuessa myös järjestelmän alemman tason vedot osuvat. Jos olet lyönyt neljästä kohteesta kaikki mahdolliset tuplat ja triplat ja yksi triploista osuu, saat samalla osuman kolmella tuplalla. Avataan tätä mekaniikkaa vielä lisää seuraavassa osiossa esimerkkien avulla.

Esimerkkejä järjestelmävedosta Wildzin vedonlyönnissä

Otetaan tarkasteluun neljä erillistä tapahtumaa kuten kaksi NHL-ottelua ja kaksi Valioliigan ottelua seuraavilla kertoimilla:

Buffalo Sabres (1,71) vs. Pittsburgh Penguins (2,10)
Carolina Hurricanes (1,62) vs. Vegas Golden Knights (2,25)
Arsenal (1,04) vs. Wolverhampton Wanderers (12,00)
Newcastle (1,26) vs. Southampton (17,00).

Oletetaan, että järjestelmävedoista kiinnostunut Granny haluaa kokeilla vetotyyppiä mutta pelata vain osan mahdollisista yhdistelmistä. Niinpä hän valitsee järjestelmäänsä seuraavat kohteet:

Tupla Buffalon (1,71) ja Vegasin (2,25) voitoille
Tripla Buffalon (1,71) , Vegasin (2,25) ja Arsenalin (1,04) voitoille
Neljän kohteen yhdistelmäveto Buffalon (1,71), Vegasin (2,25), Arsenalin (1,04) ja Newcastlen (1,26) voitoille.

Wildzin vedonlyönnissä kaikki mahdolliset yhdistelmät sisällytetään järjestelmään, kun Granny valitsee panoksensa tuplille, triploille ja neljän kohteen yhdistelmävedolle. Yllä esitetyn järjestelmän pelaaminen onnistuu siten, että poistetaan kohteen vieressä näkyvä valintamerkki niistä kohteista, jotka halutaan sulkea kyseisen vetotyypin ulkopuolelle. Tämän jälkeen valitaan panos ja siirrytään täyttämään seuraavaa vetotyyppiä, esimerkiksi tuplien jälkeen triploja.

Katsotaan seuraavaksi, millaisia voittoja järjestelmästä voisi saada, jos jokaiseen kolmeen vetoon lyödään 10 € panos:

Jos tupla osuu, voitoksi muodostuu 1,71 x 2,25 x 10 € = 38,50 €, josta 8,50 € on tuottoa.
Jos tripla osuu, voitoksi muodostuu tuplasta tullut 38,50 € sekä triplasta tuleva 1,71 x 2,25 x 1,04 x 10 € = 40,01 €. Yhteensä siis 78,51 €, josta 48,51 € on tuottoa.
Jos neljän kohteen yhdistelmäveto osuu, voitoksi muodostuu tuplan ja triplan yhteisvoitto 78,51 € plus neljän kohteen yhdistelmästä tuleva 1,71 x 2,25 x 1,04 x 1,26 x 10 € = 50,42 €. Yhteensä siis 128,93 €, josta 98,93 € on tuottoa.

Tämä oli esimerkki pienestä neljän kohteen ja kolmen vedon järjestelmästä. Jopa näin suppeassa ja ennen kaikkea pienistä kertoimista koostuvassa järjestelmässä nähdään yksi keskeinen syy siihen, miksi järjestelmävedot ovat suosittuja. Kokonaisvoitto voi kasvaa suhteellisen jyrkässä kulmassa, jos vain järjestelmään alkaa kertyä useampia osumia.

Järjestelmävetojen edut

Järjestelmävetojen olennainen etu on monien yhdistelmävetojen yhdistämisessä. Näin on mahdollista luoda vetokuponki, joka sisältää mahdollisuuden parhaimmillaan merkittävään voittoon ja tuo samalla suojaa yhden tai useamman hutivalinnan varalta.

Jälkimmäinen pointti johtaa siihen, että järjestelmävetoja pelaava vedonlyöjä saa välillä omansa pois toisin kuin perinteisiä yhdistelmävetoja pelaava vedonlyöjä. Esimerkiksi tuplia sisältävässä neljän kohteen järjestelmässä on tyypillistä, että jo kahden kohteen osumalla vedonlyöjä pääsee lähes omilleen tai tekee jopa niukasti tuottoa. Kaikki toki riippuu osuneiden kertoimien suuruudesta ja järjestelmän kokonaispanoksesta.

Oli järjestelmä millainen hyvänsä, sen perusideana on tavoitella jotain voittoa, vaikkei vedonlyöjä osuisikaan kaikilla kohteillaan.

Järjestelmävetojen haitat

Järjestelmävedoissa on yksi merkittävä riski, joka liittyy pelikassan hallintaan. Mitä enemmän järjestelmään lisätään kohteita, sitä enemmän pelaajan olisi laskettava panostaan. Muussa tapauksessa vetokupongin kokonaisriski voi kasvaa suhteettoman suureksi, kun sama panos kertaantuu mahdollisesti kymmenillä tai jopa sadoilla.

Panoksen kanssa on oltava erityisen tarkkana, jos omassa järjestelmävedossa on useita suuren kertoimen kohteita. Näiden kohteiden osumistodennäköisyys on väistämättä alhainen ja niiden kautta lyötyjen tuplien ja triplojen osumistodennäköisyys vielä merkittävästi alhaisempi. Logiikka on siis aivan sama kuin perinteisissä yhdistelmävedoissa. Järjestelmää pelatessa on vielä helpompi innostua lyömään useampia vetoja, mitä oli alun perin suunnitellut.

Kaiken yhteenvetona järjestelmävedot muodostavat kiinnostavan mutta myös suunnitelmallisuutta ja itsekuria vaativan vetotyypin. Mahdolliset järjestelmävedot kannattaakin säästää lajeihin ja sarjoihin, jotka ovat itsellä hyvin hanskassa. Jos siis olet esimerkiksi koripallon asiantuntija, pitäydy järjestelmävedoissasi vain NBA-vedonlyönnissä. Onnea vetoihisi!