Voit siirrellä minua
Pyyhkäise ylös jatkaaksesi
Maastohiihto on monelle talviurheilulajien kunkku yksilölajeissa. Hiihdon maailmancup on lajin jokavuotinen kilpailu, joka vangitsee hiihtofanien ja vedonlyöjien huomion vuoden synkimpinä kuukausina. Hiihdon maailmancup onkin loistavasti vedonlyöntiin soveltuva tapahtuma. Artikkelin luettuasi olet perillä siitä, mitä kaikkea kannattaa ottaa huomioon hiihtovetoja pohtiessaan.
Käymme myös läpi maailmancupin yleistiedot kuten kilpailukalenterin, pistelaskun ja tarjolla olevat vetotyypit. Tervetuloa mukaan hiihtovedonlyönnin juhlaan!
Hiihdon maailmancupin ideana on järjestää joka vuosi sarjamuotoinen mestaruuskilpailu lajin parhaille urheilijoille. Maailmancupin historia ulottuu 1970-luvulle asti: miesten ensimmäiset kilpailut hiihdettiin kaudella 1973–74 ja naisten kilpailut kaudella 1978–79. Virallisen maailmancup-tilastoinnin katsotaan kuitenkin alkavan vasta kaudesta 1981–82.
Jokaisesta hiihdon maailmancupin osakilpailusta jaetaan pisteitä parhaiten sijoittuneille hiihtäjille. Nykyisessä pistelaskujärjestelmässä parhaat 50 hiihtäjää saavat pisteitä. Kärkisijoille pisteitä jaetaan seuraavasti normaalikilpailuissa:
Sija | Pisteet |
---|---|
1. | 100 |
2. | 95 |
3. | 90 |
4. | 85 |
5. | 80 |
6. | 75 |
7. | 72 |
8. | 69 |
9. | 66 |
10. | 63 |
11. | 60 |
Tästä eteenpäin pistemäärä putoaa kahdella aina 31. sijalle asti, josta irtoaa siis 20 pistettä. Lopuissa sijoissa pistemäärä tippuu yhdellä per sija, jolloin 50. hiihtäjä saa suorituksestaan yhden maailmancup-pisteen.
Kaksi vuotta sitten muuttunut pistelaskujärjestelmä ei enää nykyään painota voittoa läheskään yhtä paljon kuin aiemmin. Vanhassa systeemissä voittaja sai niin ikään 100 pistettä, mutta toiseksi sijoittunut vain 80 pistettä ja kolmanneksi sijoittunut enää 60 pistettä. Nykyinen laskujärjestelmä suosii erityisesti hiihtäjiä, jotka pommittavat tasaisesti top 6 -sijoja osakilpailusta toiseen. Säännönmukaisesti kärkisijoille yltäminen on maailmancupin mestaruuden kannalta paljon tärkeämpää kuin yksittäiset osakilpailuvoitot.
Kauden ensimmäinen maailmancupin osakilpailu hiihdettiin marras-joulukuun vaihteessa Rukalla. Muita maailmancup-kauden kohokohtia ovat vuodenvaihteen Tour de Ski, maaliskuun puolivälissä kilpailtava ikoninen Holmenkollenin osakilpailu sekä kauden päättävät Salpausselän kisat.
Kilpailun paikkakunta | Päivämäärä |
---|---|
Ruka | 29.11.–1.12.2024 |
Lillehammer | 6.–8.12.2024 |
Davos | 13.–15.12.2024 |
Toblach (Tour de Ski) | 28.12.2024–1.1.2025 |
Val di Fiemme (Tour de Ski) | 3.–5.1.2025 |
Les Rousses | 17.–19.1.2025 |
Engadin | 24.–26.1.2025 |
Nove Mesto | 31.1.–2.2.2025 |
Falun | 14.–16.2.2025 |
Holmenkollen | 15.–16.3.2025 |
Tallinna | 19.3.2025 |
Lahti | 21.–23.3.2025 |
Kannattaa myös muistaa MM-kisat, jotka hiihdetään Trondheimissa 26.2.–9.3.2025. Helmikuussa onkin erityistä syytä tarkkailla urheilijoiden terveydentilaa, sillä tuskin kukaan on valmis riskeeraamaan MM-kisoja sairastelun tai liiallisen rasituksen takia. Samalla MM-kisojen rasitus on tuoreena jaloissa varsinkin Holmenkollenissa, joka tulee vastaan heti kisoista seuraavana viikonloppuna.
Nimenomaan Kollenissa voittaminen on monen hiihtäjän unelma, eikä tämä koske vain norjalaishiihtäjiä. Kyseinen viikonloppu päättää urheilijoille erittäin vaativan kahden ja puolen viikon jakson, joka alkaa MM-kisoista. Ei ole mitenkään tavatonta, että MM-kisoissa jätetään osa matkoista väliin vain siksi, että urheilija pääsisi tuoreempana Holmenkollenin laduille.
Eri maailmancup-osakilpailuiden välillä on hurjia arvostuseroja urheilijoiden silmissä. Lajin suurtähdet satsaavat erityisesti perinteisten hiihtomaiden tunnettuihin osakilpailuihin jättäen jopa välistä profiililtaan pienempiä tapahtumia. Sen sijaan keskikastin hiihtäjille koko maailmancup voi olla itsessään merkittävä osa elantoa. Tällöin urheilijan motivaatiota ei tarvitse arvailla tapahtumasta toiseen.
Vedonlyöjänä on tärkeää arvioida, mihin tapahtumiin kukakin hiihtäjä laittaa parhaat paukkunsa. Tässä apuna toimivat erityisesti edellisten kausien tilastot ja joskus jopa urheilijan medialle antamat kommentit. Tilastojen tutkiminen on ylipäätään tie lähemmäksi positiivisen odotusarvon vetoja niin hiihdossa kuin muissakin lajeissa.
Vedonlyönti hiihdon maailmancupista eroaa ratkaisevasti esimerkiksi jalkapallovedonlyönnistä tarjolla olevien vedonlyöntikohteiden suhteen. Jalkapallossa ja monissa muissakin joukkuelajeissa vetovalikoima voi sisältää satoja kohteita joka ottelussa. Hiihtovedonlyönnissä kohteet käsittelevät joko urheilijan sijoitusta, tietyn ryhmän paremmuusjärjestystä tai kahden hiihtäjän välistä vertailua. Maailmancupissa voi lisäksi olla tarjolla kohteita myös kokonaiskilpailun voittajista.
Kisan voittajaa ja hiihtäjän top 3 -sijoitusta koskevat vedot ovat hiihtovedonlyöntiä perinteisimmillään. Hiihtoa seuraamalla tai tilastoja tutkimalla saat nopeasti käsityksen eri tyylien ja matkojen vahvimmista hiihtäjistä. Voittajavetoja ja top 3 -vetoja voi aivan hyvin lyödä tietämättä mitään kiertueen keskikastin tai sitä heikompien hiihtäjien tasosta. Käytännössä näihin vetomuotoihin on yleensä tarjolla vain kourallinen eri vaihtoehtoja.
Samojen huippuhiihtäjien dominointi kisasta toiseen perustuu lajin vähäiseen satunnaisuuteen. Toki sauvojen katkeamisia ja voitelun täysiä epäonnistumisia nähdään silloin tällöin, mutta esimerkiksi palloilulajeihin verrattuna hiihdossa nähdään vähän todellisia yllätyksiä. Naisten hiihdossa erityisesti 2010-luvun loppu ja 2020-luvun alku oli Therese Johaugin valtakautta, jolloin voittajavedoista oli vaikeaa löytää Johaugille realistista haastajaa.
Voittajavedolle ja top 3 -vedolle voi hakea vaihtelua ryhmävedoista tai kahden hiihtäjän välisistä head-to-head-vedoista (H2H) eli tuttavallisemmin hedareista. Ryhmävedoissa lyödään vetoa siitä, kuka mainituista hiihtäjistä sijoittuu korkeimmalle. Ryhmät koostuvat yleensä 3–5 urheilijasta, jotka on arvioitu karkeasti saman korin hiihtäjiksi. Esimerkiksi Kerttu Niskanen, Krista Pärmäkoski ja Victoria Carl voisivat muodostaa tällaisen ryhmän.
Hedareissa taas lyödään vetoa siitä, kumpi kahdesta hiihtäjästä sijoittuu korkeammalle. Tässä vetotyypissä kertoimet ovat yleensä edellä mainittuja vetotyyppejä pienempiä, koska pelaajalla on vain kaksi vaihtoehtoa. Toisaalta vedon osumiseen ei välttämättä tarvita oman hiihtäjän huippusuoritusta toisin kuin vaikkapa voittajavedossa. Hedarit ovat sekä viihdepelaajien että ammattivedonlyöjien suosiossa kahdesta syystä: niillä voi ottaa kantaa hiihtäjien keskinäisiin voimasuhteisiin ja lisäksi niillä saa usein seurattavaa koko kisan ajaksi.
Hiihdon maailmancup ei ehkä ole kaikille hiihtäjille kauden ykköstapahtuma, mutta vedonlyöntiä ajatellen maailmancup on täynnä mahdollisuuksia. Seuraavaksi käymme läpi joitakin yleisiä vinkkejä, joilla voit parantaa hiihtobetsiesi menestystä.
Tilastot luovat vedonlyöjälle pohjan, jonka perusteella hiihtäjät voi asettaa karkeasti paremmuusjärjestykseen. Ihannetilanteessa ranking on tehtynä jo syksyllä ennen kauden alkua, jotta itsellä on jonkinlainen perusrunko, johon verrata alkukauden tuloksia.
Toinen vaihtoehto on johtaa alustavat voimasuhteet alkukauden tuloksista ja vedonlyöntimarkkinan näkemyksistä eli kertoimista. Tällöin on kuitenkin varottava yli- tai aliarvioimasta urheilijaa yhden ohikisan tai pöljän päivän perusteella.
Aiempien kausien tilastoja on saatavilla esimerkiksi kansainvälisen hiihtoliiton sivuilta. Tilastojen avulla pystyt nopeasti haarukoimaan vaikkapa sen, ketkä urheilijat ovat perinteisen ja ketkä vapaan tyylin taitajia. Sama pätee myös eripituisiin matkoihin sprinteistä aina 50 kilometrin kuninkuusmatkaan.
Kilpailumuoto vaikuttaa olennaisesti kisan taktiseen puoleen. Klassisessa väliaikalähdössä urheilijat lähtevät ladulle puolen minuutin välein. Tässä kilpailumuodossa on tärkeää tarkistaa lähtöjärjestys ennen vetojen lyömistä. Lähtöjärjestyksen ja hiihtäjien tason perusteella voi spekuloida sillä, ketkä hiihtäjistä saavat peesietua ja ketkä joutuvat sivakoimaan enimmäkseen yksin.
Peesauksesta voi olla merkittävää etua myös yhteislähtöön pohjautuvissa kisoissa, joissa muodostuu useampien hiihtäjien ryhmiä jo alussa. Ideaalitilanteessa ryhmässä on kaksi tai kolme hiihtäjää, jotka vuorottelevat vetovastuussa. Tällöin hiihtäjät saavat vuorotellen peesietua ja parhaassa tapauksessa ryhmä voi näin tiputtaa muita hiihtäjiä kyydistä. Varsinkin norjalaishiihtäjiltä on nähty tällaista taktikointia lukemattomia kertoja.
Hiihdon maailmancupin ja ylipäätään maastohiihdon vedonlyönnissä on olennaista tuntea eri hiihtotyylien ja kilpailumuotojen spesialistit. Nämä hiihtäjät ovat yleensä vahvoilla leipälajissaan, vaikka kausi olisi muuten mennyt alle odotusten.
Esimerkiksi kaikissa perinteisen tyylin kisoissa katseet kohdistuvat Iivo Niskaseen, olipa kausi mennyt hyvin tai huonosti. Sprintit taas muodostavat kilpailumuotona oman kiinnostavan kategoriansa, josta löytyy todellisia erikoismiehiä ja -naisia. Esimerkiksi Lucas Chanavat on puhdas sprintteri ja Federico Pellegrinon ohella yksi harvoista hiihtäjistä, jotka ovat viime vuosina pystyneet rikkomaan norjalaisten mieshiihtäjien ylivoimaa sprinteissä.
Hiihdon maailmancup on kova rasitus varsinkin niille urheilijoille, jotka pyrkivät hiihtämään mahdollisimman monessa kilpailussa. Terveenä pysyminen ja rasitusvammojen välttäminen ovat olennaisia osia kilpailumenestyksessä. Monesti voi olla parempi jättää jokin kilpailu väliin kuin kasata rasitusta osallistumalla kaikkeen mahdolliseen.
Aina hiihtäjän levontarve tai puolikuntoisuus ei ole aivan ilmiselvää. Tietoja ei välttämättä anneta julkisuuteen, mutta parhaan iskukyvyn puuttuminen voi ilmetä urheilijan suoritustasosta. Yleensä laadukas mutta juuri nyt selvästi perustasoaan heikommin suorittava hiihtäjä voi avata paikan lyödä vetoa altavastaajien puolesta.
Hiihdossa kilpailukausi on lyhyt ja harjoituskausi pitkä. Tämä tekee urheilijoiden tason arvioinnista jokseenkin hankalaa aina alkukaudesta. Apuna voi ja kannattaa käyttää edellisten kausien tuloksia urheilijan ikään peilaten.
Lajissa vaaditut kestävyysominaisuudet ovat yleensä hioutuneet huippuunsa vasta lähempänä kolmeakymmentä miehillä, naisilla hieman aiemmin. Parikymppisiltä hiihtäjiltä ei keskimäärin kannata odottaa urotekoja, vaikka kehitys voikin tapahtua suurina harppauksina. Selvää tasonnousua voi odottaa todennäköisimmin 25–30-vuotiailta hiihtäjiltä, joiden kehityskäyrässä on näkynyt myönteisiä merkkejä jo aiempina kausina.
Eniten pitää luottaa omaan tutkimustyöhön. Samalla on hyvä muistaa, että vedonlyöntimarkkinoilla jylläävät monenlaiset kognitiiviset vinoumat kuten viimeaikaisuusharha eli taipumus ennustaa tulevia tapahtumia viimeisimpien tulosten perusteella. Huolellinen valmistautuminen kauteen ja urheilijoiden otteiden seuraaminen antavat parhaat eväät järkevien vetojen lyömiseen.
Vedonlyöjänä saat itse päättää, haluatko yhdistellä kohteita samalle vetokupongille vai pitäytyä pelkissä singlekohteissa. Molemmissa lähestymistavoissa on puolensa, kuten voit lukea yhdistelmävetoihin pureutuvasta artikkelistamme.
Olipa vedonlyöntistrategiasi millainen hyvänsä, hiihdolla saat lisää monipuolisuutta talvikauden vetoihisi. Maailmancup-viikonlopun laduilta on kätevää jatkaa suoraan kaukaloon jääkiekkovedonlyönnin tarjonnan pariin. Talviurheilusta ja vedonlyönnistä syntyy toimiva liitto, kunhan löydät oman pelityylisi ja muistat pitää panostason maltillisena pelikassaan suhteutettuna.
Haitko aiheesta tietoa, mutta et löytänyt vastausta? Olemme koonneet loppuun listan usein kysytyistä kysymyksistä, jotka todennäköisesti vastaavat kysymykseesi.
Miten hiihdon maailmancupissa jaetaan palkintorahoja?
Maailmancupissa jaetaan palkintorahoja sekä yksittäisissä kilpailuissa että kokonaiskilpailun tulosten perusteella. Henkilökohtaisissa kilpailuissa jaetaan 55 000 Sveitsin frangia kisan 20 parhaalle urheilijalle siten, että voitosta saa 15 000 frangia. Viesteissä ja parisprinteissä jaettava potti on 44 000 frangia per kilpailu. Lisäksi kokonaiskilpailusta jaetaan erillistä palkintorahaa, mutta kokonaiskilpailun tarkka palkinnonjako ei ole vielä kirjoitushetkellä tiedossa. Viime kaudella kokonaiskilpailun voittajat Harald Oestberg Amundsen ja Jessie Diggins kuittasivat voitostaan 60 000 frangia.
Miten Tour de Ski eroaa muista maailmancupin tapahtumista?
Tour de Skin kilpailut muodostavat oman kokonaisuutensa vuodenvaihteessa. Kaikki Tour de Skin kisat kellotetaan, ja urheilijoiden kokonaisajat ratkaisevat lopullisen järjestyksen ja Tour de Skin voittajan. Sprinttiosuuksilla ja yhteislähdön välikiripisteillä on mahdollista nipistää sekunteja pois omasta ajasta. Lisäksi Tour de Skillä jaetaan selvästi enemmän palkintorahaa kuin muissa maailmancupin osakilpailuissa. Viime kaudella Tour de Skin voittivat Amundsen ja Diggins, jotka molemmat saivat palkinnoksi 80 000 frangia.
Mistä näkee hiihdon maailmancupin?
Tällä hetkellä Viaplay omistaa hiihdon maailmancupin tv-oikeudet. Myös Yle näyttää osan maailmancupin osakilpailuista.
Kuka voittaa hiihdon maailmancupin?
Edellisten kausien ja alkukauden perusteella voidaan odottaa norjalaisten hallintaa miehissä Amundsenin ja Johannes Hösflot Kläbon johdolla. Naisissa katseet kohdistuvat Digginsin lisäksi erityisesti Johaugiin, joka on tehnyt vakuuttavan paluun laduille pitkän kilpailutauon jälkeen. Näiden nimien takana on myös monia muita laatuhiihtäjiä, joten luvassa on taas jännittävä kausi.